Juoksukoulua käyty, se on ollut erilaista ja mukavaa ja mukavassa ATT:läisten huumoriseurassa on ollut kivaa tehdä erilaisia juoksuharjoituksia. Reidet ja varsinkin vasen on ollut kovilla.

Jaakon treenit on onneksi saatu vietyä läpi hyvillä kuvioilla, mutta normi ryhmätreenit olen jättänyt väliin.

Piirimestaruuskisat meni suht hyvin, noinniinku ekakertaa.

ATT:n kakkosjoukkueessa teimme tuloksen 10, kun sähelsimme kepeillä, muuten ok. Joukkueen sijoitus oli hieno 4.

Yksilökisoissa hyppäriltä 0-tulos ja sijoitus 7. Oli hiukan jo kankeaa menoa, rata oli koukeroinen, nenästä vuosi verta ja vasen reisi jo kertoi olevansa väsynyt.

Reisi oli vahvasti teipattu, mutta liikaa siis vaan oli jo se kolmas rata. Se oli haastava, vaikea ja tein kontakteilla huonoja ratkaisuja, joten Eicca pääsi kovaan vauhtiin enkä pystynyt kipeällä jalalla ohjaamaan sitä takaa oikein. Läskiksi meni siis agirata, mutta kokonaisuutena olin kuitenkin tyytyväinen päivän saldoon.

Sunnuntaina aamulla meillä oli treffit Markon ja Elinan kanssa, Eiccan agilitykuvaussessio alkoi. Haastava kuvattava, Eicca oli ihana vauhdikas oma itsensä, ei sitä häirinnyt maassa makaava valokuvaaja eikä salamalaitteet räiskymisineen.

Tässä tuon päivän saalis. Kuvaaja siis Marko Tuliniemi.

Kuvat ovat aivan ihanat! Kiitos, Marko ja Elina!

Iltapäivällä mentiin vielä möllitokokokeeseen. Se meni nyt paremmin niiltä osin, missä viimeksi töpeksittiin ja vastaavasti sitten ne, missä viimeksi onnistuttiin, meni nyt huonommin.

Mutta mukavaa oli ja bh-koe häämöttää jo......

Muuten huiltattiin koko viikko, ei aksattu, kun koutsi lähti mm-kisoihin.

Torstaina päästiin luolatreeniin Auraan. Kettu oli aika laiska ja Eiccakin sitten vähemmän innostunut. Meni kyllä luolaan innokkaasti, mutta kun kettu oli hiljainen, niin Eicca lähti kiertämään toista kautta! Oli välillä aika hiljainen koirakin eli tyhjä luola voisi siis onnistua?

Anne haluaa vielä yhdet treenit Eiccalle, haluaisin jo ilmoittaa sen kokeeseen. No ehkä niin teenkin ja sitten mennään näillä eväillä.

Eilen aamulla alkoi kettuterrierien mejäleiri Lokalahdella ja koska siellä oli tilaa, niin parsonkin pääsi porukoihin.

Luennoitsijana oli mejä tuomari ja mejäkoetoimitsija. Opittiin paljon erilaisista koetilanteista, käytiin läpi, mitä kokeessa tapahtuu ja lauantaina tehtiin verijäljet aloittelijoille.

Eicca jäljesti hyvin, mun liinan käyttö oli surkeeta, se haittasi Eicca työskentelyä. Mutta se saalis kaadolla: hirven jalka! Ensin Eicca ihmetteli, mutta sitten se nappasi sen suuhunsa ja toi ylpeänä maantielle. Loistava poika! Hiukan keskustelitiin sitten sen luovuttamisesta seuraavalle kaadolle ja ihmeen hyvin se sen luovutti.

Innostuin sitten vähän liikaa, tein itsekseni yhden jäljestyksen.... Eicca toimi hyvin, meni kylläkin liian kovaa, en osannut ohjastaa sitä. Löysi kaadon, mutta kun siinä olikin minkkinen vetolelu, niin oli ihan hmoilasena: mikä tää on, missä se hirvenjalka on, mä haluan sen!

Mutta tyytyi onneksi siihen minkkiin ja reviteltiin sitä.

Iltapäivällä sitten opeteltiin kompassin ja kartan käyttöä, oli kyllä ihmeellistä, vähän opin, mutta en vielä tarpeeksi.

Pääsin sellaisen komean pitkän vaalean miehen kanssa mettään tekemään verijälkeä, piti vielä muistaa pistää ylös reitin merkkejä, jotta osaa toimia oppaana tällä jäljellä.

Illalla kotiin ja sunnuntai-aamulla taas pelipaikalle. Nyt sitten kokeneemmat jäljestivät nämä yönylijäljet. Ensin oli haulikkoammuntaa= eli testattiin koirien sitokyky aseisiin.

Eiccan vein kauemmas, se kun on pikkasen paukkuarka. Otettiin lelukettu mukaan ja sen kanssa leikittiin. Se kesti laukauksen hyvin, kuunteli hetken ja leikki ja taas kuunteli ja leikki ja kantoi ylpeänä taas saaliin kotiin. Muuta treeniä ei Eiccalla ollut, mieli teki niille lyhyille jäljille, mutta se kiellettiin. Pitää olla kärsivällinen eikä pilata koiran motivaatiota liialla treenaamisella!

Helppo se tuolla mailla on treenata, mutta tämmönen kaupunkilainen, missäs se treenaa?

Oman jäljen opastaminen osoittautui myös haastavaksi, en osannut ajoissa kertoa tuomarille, missä on eka makaus, vähän nolotti, mutta on kuulemma ihan luonnollista... siis että ekalla kerralla mokailee. Elli teki hienoa työtä jäljellä, hiukan sen kaadon hakeminen kesti, mutta löytyi!

Elina ja Lego tekivät parhaan tuloksen jäljestyksessä, Hyvä TE! En saanut lupaa tulla katsomaan teitä? Harmitti, kun se vielä meni niin hienosti!

Leirin järjestelyt olivat superluokkaa, todella ammattitaitoiset vetäjät, ruokaa oli riittävästi ja se oli hyvää ja seura oli mukavaa ja ne erilaiset koirat! Kivaa kaikenkaikkiaan.

Nyt edessä taas aika rankka viikko: Eicca Piiralle heti aamusta varhain, sitten auto huoltoon = linja-autossa onko tunnelmaa? Tiistaina juoksukoulun viimeinen osio (toivottavasti jalka kestää?) Torstaina Jaakon treeni ja lauantaina klo 8-20 koetoimitsijana.

Sunnuntaina Lohjalle erikoisnäyttelyyn esiintymään valioluokkaan, jossa 10 valiokoiraa.