Tällä viikolla olen sairastellut alkavaa flunssaa, joten oma liikkuminen laitettu jäihin eli agilitytreenit myös jäissä, saas nähdä kui kisoissa käy, kun ohjaaja on rapakunnossa!

Mutta Eccalla ollut sitäkin enemmän muuta puuhaa!

Pitkästä aikaa päästiin Miirun, Idan, Adan ja Ainun kanssa lenkille metsään. Kyllä Eiccan kelpaa, kun on neljä naista lenkkiseurana!

Keskiviikkona tuli soitto, että Yazzi tulis kylään, ehkä nyt on se paras päivä. No Yazzi tuli ja keimaili, mutta ei ollut suostuvainen. Merja oli jo ymmällään, että "vanhoilla" päivillään oma narttu jaksaa yllättää. Kun ei käy, niin ei käy! Eicca kyllä yritti, mutta kun sai kuitenkin "käsilaukusta", niin vihellettiin peli poikki.

Sitten lähdettiin ajelemaan luolatreeneihin, Mietin, miten toi astutusyritys vaikuttaa , mutta ei sillä vaikutusta ollut mihinkään suuntaan.

Enemmän vaikutusta oli sillä, että Lasse yritti tervehtiä autossa odottavaa luolakoiraa naputtelemalla ikkunaan! Siitäkös meidän tulisielu sai sellaiset kiksit, että meinas kettukin unohtua! Treenitilaan kun mentiin, niin Eicca rähjäsi kaikille ihmisille siellä sisällä, se oli ihan kauheilla kierroksilla. Anne ilmoittikin, että hän ei tohon koiraan koske eikä pitele ahdingon suulla, koska todennäköisesti käy käteen kiinni. Niin hurjana Eicca oli!

Meikä siis istutettiin kovalle kylmälle lattialle (ensi kerralla laitan lentopallopolvisuojat, on meinaan sen verran polvet mustelmalla ja kipeät!) ja yritin siinä kaikin keinoin saada Eiccaa ahdingon läpi. Mutta se oli niin sekavalla tullella, ettei siitä mitään tullut, ihan pienen hetken jo luulin, että ymmärtää homman, mutta sitten kuitenkin änkesi voimalla sieltä pois väärästä päästä.

No mitä sitten? Laitettiin äijä putkeen ahdingon jälkeen ja työskenteli nyt mielestäni hyvin ja eteni paremmin ja nopeammin kuin viimeksi. Harmitti vaan aika paljon toi alkuahdingon missaaminen. Mutta kouluttaja Anne kyllä osaa hoitaa hommansa. Kettu päästettiin ulos luolastosta alkuahdingon kautta, sitten häkkiin siihen suulle ja Eicca lähti kuin lähtikin perään ja pienen harkitsemisen jälkeen tuli siitä ahdingosta siis ulos raivoamaan ketulle!

Eli mahtuu hyvin siitäkin ja tämä loi mulle uskoa, että vielä se toisinkin päin siitä menee.

Ensi kerralla haluan sen ketun sinne luolastoon, josta lähti se kova murina! Olivia pääsi sitä kettua jahtaamaan ja en aikaisemmin ole kuullut ketun niin paljon ääntelevän. Ihankuin se oikein odottaisi siellä innokkaana vastustajaa.

Torstaina Yazzi tuli sitten uudestaan kylään ja jo eteisessä Eicca alkoi hommiin! Tosi hienosti Eicca hoiti hommansa vaikka oli ensikertalainen. Se oli rauhallinen ja löysi itse oikean asennonkin. Siinä ne sitten pyllyt vastakkain olivat noin 15 min ja homma oli hoidettu!

Lauantaina Yazzi tulee toisen kerran varmistuskäynnille.

Hauskaa pääsiäistä kaikille ja viikonloppu menee kisätöissä ja kisatessa. Kivoja parsoneita tulossa kisaamaan. Käykää katsomassa att:n sivuilla kisakirje ja lähtölistat aikatauluineen.