Sininen uusi koe- ja kilpailukirja täytettiin tänään aamulla Eiccan tiedoilla. Myös kokeen lopputulos: hylätty, merkittiin kirjaan!

Edessä bh-koe Lokalahdella. Tuomarina Sirkka Lempinen.

Koirakoita oli 6 ja arvonnassa meille tuli nro 2 ja Elinalle ja Legolle nro 1. Olimme siis pari.

Tunnistusmerkinnän tarkistustuksessa Eicca kyräili tuomaria, joka ei sirua löytänyt. Koetoimitsija oli siinä hommassa parempi ja siru löytyi.

Hiukan Eicca oli epäilevä ja katseli muuta porukkaa "sillä silmällä". Nurmikenttä oli hajuineen ja papanoineen tosi mielenkiintoinen, tuli sellainen olo, että hyvin ei mene, muut ympäröivät tekijät kiinnostaa näemmä enemmän.

Kokeeseen ilmoittautuminen ja esittely meni hyvin, myös Eiccalta. Istui vieressäni rauhallisesti.

Eicca lähti paikallaanolo liikkeeseen ja Lego suorittamaan koeliikkeitä.  Itse olin siis n. 30 m  päästä Eiccasta, joka jäi makuulle. Pidin tiukasti asennon samana, ei ylimääräisiä liikkeitä.

Elinan ja Legon suoritettua osuutensa, oli mun vuoro palata koiran luo. Siellä se istui tyytyväisen näköisenä! Oli siis noussut ylös, seisonut välillä, mutta pysynyt paikallaan! Tosi hienoa! Kesto oli kuitenkin n. 10 min.

Seuruulle lähtö alkoi ok, mutta ne hajut! Niitä haisteltiin ja jouduin toistamaan käskyjä liian usein. Juoksu ja hidas kävely meni ok. Henkilöryhmään kävely ja siellä kiertely kahdeksikkoa meni minusta hienosti. Siis kun tietää Eiccan varautumisen uusiin ihmisiin. Jopa lippalakkinen mies ei aiheuttanut ongelmaa, Eicca haisteli ihmisiä, mutta jotenkuten edettiin tässä liikkeessa käskyttämällä useasti. Vapaana seuruu alkoi ja ihmiset taas haisteltiin, mutta jatkettiin pitkää suoraa, kunnes käännöksessä Eicca näki Legon ja PAM! Sinne meni alta aikayksikön! Arvaa harmittiko, siis Legon puolesta! SE kyllä hienosti pysyi paikallaan ja kävin nappasemassa Eiccan pois. Mutta koe keskeytettiin ja hyllyhän siitä tuli.

Tuomari oli mukava ja sanoi, että näki meidän harjoitelleen. Kyllähän se kotona osaa! Lisää treeniä erilaisilla kentillä ja häiriökoiria mukaan. Ja sanoi Eiccan tehneen töitä häntä heiluen eli se ei ollut paineistettu ohjaajan taholta.

Ei päästy kaupunkiosioon, mutta hyvä mieli jäi. Vuosi sitten tätä ei olisi voinut Eiccan kanssa suorittaa.

Kolme koiraa pääsi jatkoon, niistä selvästi paras oli Outi ja Tinja (Hyvä ATT). Sakemannit rimaa hipoen jatkoon.  Ja karkasihan sieltä toinenkin koira eli emme olleet ainoat!

Tokokurssi alkaa ensi viikolla, jospa siirrytään niihin kokeisiin?!